Rasmus Karell – Päästövähennyksillä kova kiire

YK:n 23. ilmastokokous Bonnissa päättyi reilu viikko sitten. Kokous on toinen sitten kuuluisan Pariisin ilmastokokouksen, jossa maailman valtiot päättivät yhdessä rajoittaa maapallon lämpötilan muutoksen kahteen asteeseen. Bonnin kokouksessa valtioiden johtajat ja asiantuntijat jatkoivat keskustelua siitä, kuinka Pariisin sopimuksen tavoitteisiin päästään. Näitä YK:n ilmastokokouksia on järjestetty jo 90-luvun alkupuolelta lähtien ja ilmastonmuutos on ollut tutkijoiden tiedossa paljon kauemminkin.

Mitä on tähän mennessä saatu aikaiseksi?

Ainakin mediassa ja julkisessa keskustelussa on ollut paljon esillä tuuli- ja aurinkovoiman räjähtävä kasvu ja 100 % uusiutuvan energian skenaariot. Mutta mikä onkaan kokonaiskuva? Tarkastellaan päästölähteistä merkittävimmän eli fossiilisten polttoaineiden kulutuksen kehitystä. Tähän tarkoitukseen sopivat tilastot julkaistiin juuri ennen Bonnin ilmastokokousta, nimittäin IEA:n Key World Energy Statistics 2017, jonka sivulta 6 löytyy globaali primäärienergia lähteittäin (TPES, total primary energy supply).

Kuvaaja: Globaali primäärienergia lähteittäin. https://www.iea.org/publications/freepublications/publication/KeyWorld2017.pd
Globaali primäärienergia lähteittäin, International Energy Agency.

Kuvasta huomataan, että fossiilisten polttoaineiden määrä on ollut jatkuvasti kasvussa. Aivan viime vuosina suurta kasvua ei ole ollut, mutta tätä ei voi millään tavalla pitää voittona, koska ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi määrän olisi pitänyt olla jo pidemmän aikaa selvästi laskussa.

Lisäksi kuvaajan vihreällä merkitty ja fossiilisten polttoaineiden jälkeen suurin osuus ”Biofuels and waste” eli biopolttoaineet ja jäte aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä siinä missä fossiilisetkin polttoaineet. Biopolttoaineiden uusiutuvuus on kyseenalaista ja jätteistä suuri osa on öljystä tehtyä muovia. Maailman väkiluvun ja energiankulutuksen on ennustettu vain kasvavan ja pelkästään tämän lisääntyvän energiantarpeen kattaminen päästöttömästi on suuri haaste.

Kuvasta nähdään myös, että median välittämä kuva aurinko- ja tuulivoiman kasvusta on aika kaukana todellisuudesta. Niitä ei ole vielä käytännössä ollenkaan, vaan ne sisältyvät ylimpään harmaaseen osioon geotermisen energian, aalto- ja vuorovesivoiman, lämpöpumppujen ja muiden energianlähteiden kanssa. Niin valitettavaa kuin se onkin, aurinko- ja tuulivoimaloita ei ole onnistuttu missään rakentamaan tarpeeksi nopeasti, jotta lämpötilan nousu yli kahdella asteella pystyttäisiin estämään. Lisäksi viime aikoina monissa paikoissa niiden asennusmäärät ovat romahtaneet, kun tukia on lakkautettu.

Mitä tulevaisuudessa pitää huomioida?

Mikä huolestuttavinta, tässä vaiheessa kun vaihtelevatuottoisten energialähteiden osuus on marginaalisen pieni, niiden rakentaminen on leikin laskua verrattuna tilanteeseen, jossa niiden osuus kasvaa kymmeniin prosentteihin. Meillä on ollut jo valmiiksi jonkin verran säätökapasiteettia, mikä on tehnyt alkuvaiheessa vaihtelevatuottoisten energialähteiden lisäämisestä helppoa. Mitä enemmän niiden osuutta lisätään, sitä hitaampaa, kalliimpaa ja vaikeampaa se tulee olemaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö meidän tulisi tehdä kaikkea, jotta niiden ja muiden vähäpäästöisten energialähteiden määrä kasvaa mahdollisimman nopeasti.

Vaikka tällä hetkellä näyttää, että maapallon keskilämpötila tulee nousemaan selvästi yli kahdella asteella, ilmastonmuutos on vielä täysin mahdollista pysäyttää ennen kuin maapallosta tulee asuinkelvoton ja yhteiskuntamme romahtavat. Se vaatii kuitenkin enemmän kuin mitä Pariisin ilmastosopimukseen liittyen on luvattu tai mitä lupauksia kuultiin Bonnin ilmastokokouksessa. Vaaditaan siis niin itseltämme, poliitikoilta kuin yrityksiltäkin vielä enemmän ja nopeampia toimia päästöjen vähentämiseksi.

Vastaa