Lauri Korvenmaa – Kestävä kehitys tarvitsee yhtenäistä Eurooppaa

Vanha maailma on parhaillaan murenemassa ympärillämme: läntistä yhteistyötä ylläpitänyt transatlanttinen suhde on koetuksella, vapautta ja tasa-arvoa vastustavat epädemokraattiset voimat nostavat päätään eri puolilla maailmaa ja ympäristön kantokyky on jatkuvasti pahemmin koetuksella. Maailman voimatasapaino on muuttumassa, eikä ole vielä nähtävissä kuka ja mitkä voimat tulevat ohjaamaan globaalia kehitystä tällä vuosisadalla.

On kuitenkin selvää, että ilman vahvaa kansalliset rajat ylittävää yhteistyötä ja selkeää arvojohtajuutta emme tule saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteita vuoteen 2030 mennessä, saati siitä eteenpäin. Jotta YK:n työ kestävän kehityksen puolesta olisi vakaalla pohjalla, tarvitsemme sen taakse riittävän ison poliittisen voiman, joka kykenee toimeenpanemaan kestävän kehityksen tavoitteita käytännössä ja toimimaan globaalina arvojohtajana muutoksessa kohti tulevaisuuden kestävää yhteiskuntaa.

Suurin potentiaali tähän on Euroopan Unionilla, jossa yhteiskunnallisen vakauden, taloudellisen vaurauden ja korkean koulutustason ansiosta on suotuisammat olosuhteet kestävän kehityksen edelläkävijäksi kuin missään muualla maailmassa. EU:lle globaalina arvojohtajana on kuitenkin yksi edellytys ylitse muiden: entistä syvempi kansalliset rajat ylittävä yhteistyö ja jäsenmaiden vahva sitoutuminen eurooppalaiseen projektiin.

Uudessa maailmassa ei kukaan pärjää yksin

EU:ssa asuu tällä hetkellä 6 prosenttia maailman väestöstä ja nykyisellä kehityksellä osuutemme on vuonna 2060 enää 4 prosenttia. Tästä kokonaisuudesta keskikokoinen eurooppalainen maa — Suomesta puhumattakaan — on häviävän pieni yksikkö. Ei ole vaikeaa päätellä, että ajattelun keskiössä ei voi enää olla yksittäinen kansallisvaltio ja sen rajojen sisällä tehtävä politiikka, vaan meidän on vietävä ajattelumme entistä isompaan mittakaavaan.

Kuten muu maailma, on myös EU tällä hetkellä muutoksessa. Osa jäsenmaista on selvästi irtautumassa eurooppalaisesta arvopohjasta ja näkevät EU:n projektina, josta voi hyötyä, mutta jonka periaatteisiin vapaudesta ja tasa-arvosta ei tarvitse sitoutua. Samaan aikaan osa EU-maista toivoo entistä syvempää yhteistyötä ja halu lähteä eteenpäin ilman epäröiviä ja sisäänpäin kääntyviä maita kasvaa päivä päivältä.

On selvää, että länsimaisena demokratiana ja kestävän kehityksen tavoitteisiin sitoutuneena maana Suomen on oltava mukana kehittyvässä EU:ssa ja kannettava kortensa kekoon, jotta historiallisesti merkittävä yhteistyö ylikansallisen yhteistyön rakentamiseksi ei valu hukkaan.

Suomen otettava kaikki irti puheenjohtajuuskaudesta 2019

Suomen puheenjohtajuuskausi Euroopan Unionissa alkaa kesällä 2019 ja se on arvokas mahdollisuus esitellä maabrändiämme eurooppalaiselle perheelle, lisätä näkyvyyttä EU:ssa ja syventää suhdettamme unioniin. Puheenjohtajuuskausi olisikin Suomelle hyvä paikka tuoda esiin kestävän kehityksen ratkaisuja ja nostaa ne keskeiseksi osaksi kautemme temaattista sisältöä.

Olisi tärkeää, että tämä nähtäisiin Suomen poliittisessa johdossa nyt, kun puheenjohtajuuskautta valmistellaan. Hyvällä valmistautumisella voimme pitää huolen siitä, että kautemme ei jää vain poliittiseksi prosessiksi, vaan tuo eurooppalaiseen projektiin aitoa lisäarvoa. Yhtälailla olisi tärkeää, että keväällä 2019 kautensa aloittava hallitus huomioisi politiikassaan Suomea suuremman mittakaavan ja olisi viemässä Suomea mukaan kehittyvään unioniin, eikä jää sivustakatsojaksi maailman kulkiessa eteenpäin.

YK:n, kestävän kehityksen ja EU:n kohtalot ovat sidottu toisiinsa. Maailma tarvitsee YK:n kaltaisen globaalin järjestelmän luotaamaan meitä pois kuilun partaalta, mutta toimiakseen YK edellyttää  EU:n kaltaisen poliittisen voiman, joka toimii tukipilarina silloinkin kun asenteet monenkeskiseen yhteistyöhön ovat maailmassa koetuksella. Me suomalaiset olemme osaltamme vastuussa siitä, että nykyinen järjestelmä vakaamman ja edistyksellisemmän maailman puolesta säilyy ja kehittyy jatkossa. Kestävä kehitys tarvitsee meitä — ja yhtenäistä Eurooppaa.

 

Lauri Korvenmaa

Nuorten Agenda2030 -ryhmän jäsen

Vastaa